image Strateginen kulttuurin uudistaminen image Asiakaspalvelun menestystekijät

Ota yhteyttä

    Miten voimme olla avuksi?


    Uteliaisuus – kilpailuetu vai pahe?

    Miten uteliaisuus esiintyy teidän organisaatiossanne? Osoittaako johto uteliaisuutta vallitsevia johtajuustrendejä kohtaan? Meneekö henkilöstö mukavuusalueensa ulkopuolelle oppiakseen uusia työskentelytapoja? Useimmassa organisaatiossa johtoporras vastaa kyllä, mutta henkilöstö vastaa ei. Miksi näin on?

    Harvard Business Review julkaisi mielenkiintoisen artikkelin uteliaisuudesta organisaatioissa (Harrison, Pinkus & Cohen, 2018). Tutkimuksen mukaan 83% johdosta on sitä mieltä, että heidän organisaatiossaan kannustetaan uteliaisuuteen, mutta vain 52% työntekijöistä allekirjoittavat tämän. Mistä kyseinen ero johtuu?

    Uteliaisuus on nostanut päätään monessa organisaatiossa. Ennen sanottiin, että ei saa työntää nenäänsä toisten asioihin. Nykyään kannustetaan kysymään ja kyseenalaistamaan, pohtimaan ja havainnoimaan. Jos ihminen ei saisi olla utelias, mitään uutta tuskin syntyisi. Innovaatiot vaativat uteliaiden ihmisten aivojen raksutusta syntyäkseen. Jos kaikki olisivat tyytyväisiä nykytilaan, mikään ei ikinä muuttuisi, paitsi pakon sanelemana. Tällöin jouduttaisiin turvautumaan reaktiivisiin toimiin. Uteliaat ihmiset ehtivät ympäristön pakottaman muutoksen edelle ja pääsevät hyödyntämään proaktiivisia toimia. Siksi he ovatkin edelläkävijöitä. Siksi haluatkin, että uteliaisuus on organisaatiossasi sallittua ja siihen kannustetaan.

    Johtoportaasta puolet (49%) uskoo, että uteliaisuus on palkittu palkankorotuksella. Henkilöstöstä 81% on sitä mieltä, että näin ei ole (Harrison, Pinkus & Cohen, 2018). Ero on taas huomattava. Miksi?

    Jos henkilöstö ei usko, että uteliaisuudella on vaikutusta palkkaan, he tuskin myöskään kasvattavat uteliasta käyttäytymistään. Näin ollen organisaatio menettää paljon resursseja. Henkilöstöllä olisi kyllä tarjota eri näkökulmia, ajatuksia ja ideoita, jos he uskoisivat niiden toimittamisesta olevan hyötyä. Uutta informaatiota ei siis valu yritykseen, sitä saattaa jopa valua sieltä pois. Johtoporras katsoo tilannetta lasien läpi, jotka peittävät todellisuuden. Miten johto voi muuttaa tilanteen?

    Kuinka voit lisätä uteliaisuutta omassa organisaatiossasi?

    1. Huomioi. Kun ihminen tajuaa, että hänet huomioidaan, hänen uteliaisuutensa kasvaa. Hän haluaa tulla kuulluksi.  
    2. Kuuntele. Henkilöstöllä riittää ideoita, niitä pitää vain kuunnella. Anna heille tilaisuus tuoda ideansa julki. Se lisää heidän uteliaisuuttaan uusia asioita kohtaan jatkossakin. 
    3. Toimi. Kun saat henkilöstöltäsi hyvän idean, toteuta se. Tämä välittää henkilöstölle viestin: heidän sanoillaan on merkitystä. Heidän kannattaa olla uteliaita, se vaikuttaa asioihin.
    4. Palkitse. Kun olet toteuttanut idean, kerro organisaatiollesi, kuka oli idean takana. Näin kunnia menee oikeaan osoitteeseen. Älä ota kunniaa itsellesi.

    Uteliaisuus linkittyy vahvasti myös osaksi itseohjautuvuutta. Utelias ihminen on motivoitunut johtamaan itseään, kehittymään ja saamaan asioita aikaiseksi. Hän haluaa kokeilla itsensä johtamista ja on kiinnostunut kohtaamaan sen tuomat haasteet.

    Tilaa uutiskirjeemme

    Haluaisitko saada tuoreinta tietoa asiakkuuksien, johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisestä suoraan sähköpostiisi?

    Liity avainhenkilöiden joukkoon, joille kokoamme ja toimitamme parhaat palat muutaman kerran vuodessa suoraan omaan sähköpostiin.
    Halutessasi voit peruuttaa uutiskirjeen tilauksen milloin vain.

    Avatar photo
    Balentor
    Me olemme kumppanisi muutoksessa ja kehityksessä. Autamme asiakkaitamme saavuttamaan päämääränsä toteuttamalla laajoja kehitysohjelmia, räätälöityjä täsmävalmennuksia sekä tutkimuksia ja arviointeja. Toimimme erityisesti johtamisen, asiakaskokemuksen, myynnin sekä työyhteisön kehittämisen alueilla.
    Kirjoitukseen liittyvät
    • Kaikki
    • Kirjoittajan
    • Kategorian
    • Tagien mukaan