Monikaan asia työelämässä ei turhauta minua yhtä paljon, kuin turhat palaverit. Asiakaspalaverit, myyntipalaverit, kehityspalaverit, johtoryhmäpalaverit, hallituksen kokoukset, ideointipalaverit ynnä muut tärkeät istunnot vievät toisinaan niin ison osan kalenterista, ettei työpäivän aikana ehdi mitään muuta tehdäkään, kuin istua palavereissa.

Organisaatioiden kilpailutilanne on tänä päivänä kova; tarjottavasta tuotteesta tai palvelusta riippumatta lähes aina on olemassa myös toinen yritys joka tarjoaa samoja tai täysin vastaavia tuotteita tai palveluita. Yritysten välillä markkinoilla erottumisen keinoina toimivat ennen kaikkea asiakastarpeiden ymmärtäminen ja ratkaisujen tarjoaminen asiakkaalle.

Huomaa asiakas – synnytä lisäarvoa! Asiakkaan valta markkinoilla on kasvanut viime vuosina radikaalisti. Mistä tämä johtuu? Digitalisaatiolla on ollut valtava vaikutus, sillä verkossa asiakkaan on helppo vertailla tarjoamaa. Asiakas saa samat tiedot juuri sinun organisaatiostasi sekä kilpailijoistasi, jotka ovat sinunkin saatavillasi. Lisäksi asiakas tiedostaa itse oman valtansa, joka luo organisaatiolle paineita vastata asiakkaan tarpeisiin

Olemme analysoineet kymmeniä strategisia muutosprojekteja, joihin olemme osallistuneet viimeisten vuosien aikana. Ydinkysymyksenä on ollut: miksi muutosprojekti onnistuu keskimääräistä paremmin ja saavuttaa siten erinomaisia tuloksia?

2020-luvun käynnistyessä varmalta näyttää ainoastaan muutosvauhdin kiihtyminen. Asiakkailla on enemmän vaihtoehtoja, henkilöstön odotukset kasvavat, teknologia kehittyy ja organisaatiot odottavat tulosten ja toiminnan jatkuvaa parantamista.

Projektien yleisyyden vuoksi nyky-yhteiskuntaa on kutsuttu usein projektiyhteiskunnaksi. Yhä useammissa organisaatioissa toteutetaan projekteja joko asiakkaille toteutettavina toimitusprojekteina tai sisäisinä kehitysprojekteina. Oikeaoppisesti toteutettuna projekti onkin parhaimmillaan oiva työkalu, jonka avulla asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Pahimmillaan projektit voivat kuitenkin muuttua itse tarkoitukseksi, jolloin varsinainen asia saattaa unohtua. Mikä sitten on resepti onnistuneeseen projektiin?

Kyselin taannoin tuttaviltani, mihin heidän mielestään perustuu hyvä strategia. Vastaukseksi sain ennalta arvattavasti asioita kuten ainutlaatuinen liikeidea, uusi tuoteinnovaatio, tarinankerronnan taito tai vaikkapa oikea-aikaisuus uuden tuotteen tai palvelun lanseerauksessa.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa kaikki organisaatiot ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäisenä muutoshaasteiden taifuunin ytimeen asemoituvat johtoryhmät. Perinteisesti ne ovat rakentuneet toimintopohjaisten vastuualueiden ympärille pyramidiksi, mutta johtuen uudistumistarpeiden kokonaisvaltaisuudesta, tässäkin tarvitaan uutta ajattelua kohti dynaamista johtotiimiä.

Esihenkilöiden määrää karsitaan nyt useassa organisaatiossa kovalla kädellä. Lähiesihenkilöt poistuvat ja tilalle tulee matalampi hierarkia. Johtaminen tapahtuu yhä useammin etänä. Kuulostaa mukavalta, mutta samalla pintaan nousee uusia haasteita, jotka täytyy selättää. Ollaan uudenlaisten ratkaistavien kysymysten äärellä. Kuinka pysyä kärryillä siitä, mitä kentällä tapahtuu? Kuinka välittää aito kiinnostus? Kuinka luoda tunne yhteenkuuluvuudesta? Ja sitten on vielä ne kaikki perusasiat…kuten kuinka organisoidaan tekeminen ja vältytään päällekkäiseltä työltä?

Olen törmännyt viime aikoina useissa eri yhteyksissä ja tilanteissa termiin itsensä johtaminen. Kaikki tuntuu tällä hetkellä kilpistyvän siihen, kuinka hyvin johdat itseäsi tai johdat muita johtamaan itseään. Termillä on yhtä monta tulkintaa, kuin käyttäjääkin. Tässä minun tulkintani yksinkertaisuudessaan.