image Asiakkuuksien hoitoa perävalotakuulla image R.E.S.P.E.C.T.

Ota yhteyttä

Miten voimme olla avuksi?





Inhimillinen hävikki

inhimillinen hävikki

Kun ruokakaupan kauppias tilaa 300 kiloa jauhelihaa normaalin 150 kilon sijasta, syntyy riski. Riski siitä, että kaikki ei mene kaupaksi sallitun myyntiajan puitteissa markkinointiponnisteluista huolimatta. Ylijäämästä syntyy hävikkiä. Hävikki on kauheaa. Se syö tuotot ja ankeuttaa arjen tunnelman hävikkiin johtaneen päätöksen tekijöiden kesken. Olisi pitänyt ymmärtää. Olisi pitänyt varautua. Olisi pitänyt vähän funtsia etukäteen. Sitten jostain saapuu konsultti joka vakuuttaa kiistattomasti, että ilman hävikkiä ei kauppaa missään tapauksessa voi käydä huipputasolla. Hävikki on väistämätön seuraus täyteläisyydestä ja riittävästä runsaudesta. Loogista ja varmasti koetellusti totta, mutta kuitenkin turhauttavaa.

Ruoka on kuitenkin ruokaa. Hävikistä selviää rahalla ja oppiihan siitä aina jotakin. Eikä  hyvää asiakaskokemusta todellakaan synny ilman hävikkiä. Tämä vain pitänee hyväksyä. On kuitenkin olemassa sellaista hävikkiä jonka syntymistä pitäisi välttää viimeiseen asti. Sitä kutsutaan inhimilliseksi hävikiksi.

Silloin kun ihmisten väitetään olevan organisaation tärkein voimavara, heitä pitäisi myös kohdella sellaisina. Yksilötasolla tapahtuva ajattelun ja oivaltamisen tukahduttaminen synnyttää vieraantumista ja psykologisen turvallisuuden puutetta. Huomatkaa, ajattelun ja oivaltamisen rampautumista, ei siis pelkästään tekemisen hyytymistä. Rekrytoidaan parhaita, joita sitten kohdellaan kuin biojätettä. Typerää, voisi tähän todeta.

Henkilöstö tulee aamulla töihin täynnä ideoita, ajatuksia ja hyviä oivalluksia. Illalla henkilöstö lähtee kotiin mukanaan samat ideat, ajatukset ja hyvät oivallukset. Mitään ei jäänyt yhteisöön. Mikään ei muuttunut tai parantunut. Aikansa tätä jaksaa, mutta kasvun ja onnistumisen tunnetta ei synny. Miten hyödyntää sitä arvokasta pääomaa jota ihmisten mielet ja sydämet synnyttävät automaattisesti ilman eri innovointityöpajoja? Miten toteuttaa johtamisen yksi perustehtävistä, nöyrtyminen kuulemaan ja näkemään sellaista mikä ei heti näy tai ole muuten ilmeistä? Miten tunnistaa piilossa oleva syvä kehityshalu ja -kyky?

Samanlaista henkistä hävikkiä syntyy myös silloin kun ymmärtämättömät alistavat osaavia tekemään turhaa ja näennäistä. Työssä kuitenkin syntyy aina hävikkiä ja turhaa tekemistä. Sitä ei pidäkään pelätä, vaan juuri tuota turhan ja näennäisen tekemisestä syntyvää hävikkiä. Väitän myös, että moni turha (henkinen) irtisanoutuminen vältettäisiin paremmalla kuulemisella. Kuuleminenhan on täysin eri asia kuin kuunteleminen. Kuulemisen yksi moderni muoto on analytiikka. Jos ei osaa, jaksa, pysty eikä halua kuulla, kannattaa edes analysoida.

Henkilöstöanalytiikka on vasta tiensä alussa ja takuulla valtavasti tulevaisuudessa kehittyvä johtamisen osa-alue. Eikä pelkästään kuuleminen ole välttämätöntä. Mikään ei ole kiinnostusta tärkeämpää. Aidolla ja vahvalla kiinnostuksella toista ihmistä kohtaan saadaan aikaan yksilöiden kukoistusta. Yksilön kukoistus puolestaan johtaa näet usein myös yhteisön menestykseen. Tätä kannattanee harjoitella.

Tilaa uutiskirjeemme

    Jukka Rantala
    Jukka Rantala
    Yritysvalmentaja
    050 599 0086
    Related Posts
    • Kaikki
    • By Author
    • By Category